Muutoksen jäsenet kokoontuivat lauantaina 28.8. Saloon valitsemaan uutta puheenjohtajaa. Paikalla oli 70 Muutoksen jäsentä.

Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Muutoksen varapuheenjohtaja, oikeustieteen opiskelija Jiri Keronen Turusta. 25-vuotias Keronen on (puolueeksi rekisteröitymisen jälkeen) Suomen nuorin puoluejohtaja. Tämä kuvastaakin hyvin Muutoksen nuorekasta asennetta ja otetta asioihin.

Kerosta on kuvattu älykkääksi, harkitsevaksi, luovaksi ja huumorintajuiseksi henkilöksi, joka tulee toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tämä onkin tärkeä ominaisuus sellaisen kansanliikkeen puheenjohtajalle, jonka jäsenet koostuvat niinkin monenlaisista ihmisistä kuin Muutos 2011:n jäsenet.

Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin 34-vuotias työteknikko Teemu Lavikka Lappeenrannasta ja uudeksi hallituksen jäseneksi 41-vuotias mielenterveyshoitaja Hantta Klaar Iistä.

Onnittelut valituille!

Valokuvia kokouksesta kuvagalleriassamme.

Suomen suurimman tietokonefestivaali Assemblyn kunniaksi Muutos 2011 ry on julkaissut tietoyhteiskuntamanifestinsa. Manifestissa käsitellään Muutoksen tietoyhteiskuntapolitiikkaa koskevat periaatteet ja käydään läpi niitä kohtia, joihin Muutos pyrkii erityisesti vaikuttamaan tietoyhteiskuntapolitiikassa. Muutos 2011 tulee toteuttamaan tietoyhteiskuntapolitiikkaansa manifestin pohjalta.

Manifestissa Muutos painottaa sähköisiä ihmisoikeuksia sekä kansalaisyhteiskuntaa. Tietoyhteiskuntaa on pyrittävä määrätietoisesti kehittämään kansalaisten ehdoilla. Kaikessa valtion tietoyhteiskuntapolitiikkaa koskevassa toiminnassa kansalaisten etua on pidettävä ensimmäisenä tavoitteena. Ihmisoikeuksien ja poliittisten vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen ovat tietoyhteiskunnan ehdottomia vähimmäisvaatimuksia.

Muutos 2011 katsoo erityisen tärkeäksi suojella kansalaistensa sähköisiä ihmisoikeuksia niin Suomessa kuin myös ulkomaillakin. Esimerkiksi Ruotsi on ottanut käyttöön lain, jonka ansiosta Ruotsin tiedustelupalvelu FRA:lla on lupa vakoilla kaikkea Ruotsin rajojen yli kulkevaa viestiliikennettä. Lain ansiosta Ruotsi voi rikkoa Suomen kansalaisten ihmisoikeuksia ilman, että yksikään Suomen kansalainen on saanut sanoa mielipiteensä asiasta. Laki rikkoo myös kansainvälisesti eri maiden kansalaisten ihmisoikeuksia. Tällaisia järjestelmiä vastaan on toimittava sekä Suomen kansalaisten oikeuksien että ihmisoikeuksien kansainvälisen toteutumisen vuoksi.

Muutos 2011 on julkistanut periaatelausumansa. Periaatelausumassa käydään läpi Muutoksen toimintaa ohjaavia periaatteita sekä sitä, miten Muutos konkreettisesti toimii ja mitä se edellyttää edustajiltaan ja ehdokkailtaan.

Periaatelausuma käsittelee erityisesti Suomen kansalaisten etua ja sitä, mikä tämä etu on. Muutos 2011 katsoo, että poliitikot, puolueet ja virkamiehet eivät pysty sanomaan kansalaisten puolesta, mikä kansalaisten etu on. Ainoastaan kansalaiset voivat koskaan tietää, mitkä asiat ovat heidän etunsa mukaisia ja mitkä eivät. Suomen kansalaisten etu on Suomen kansalaisten monopoli.

Muutos 2011 katsoo, että Suomen kansalaisten etu voidaan selvittää kahdella toisiaan tukevalla tavalla; suoralla demokratialla ja sananvapaudella. Suora demokratia antaa kansalaisille välittömät keinot päättää asioista ja ohjata poliittista päätöksentekoa oman etunsa mukaiseksi. Sananvapaus puolestaan on välttämätöntä demokratian edellyttämän vapaan mielipiteidenvaihdon ja yhteiskunnan epäkohtien kritiikin kannalta.

Periaatelausumassa Muutos 2011 ottaa kantaa myös muun muassa valtion asemaan ja ihmisoikeuksiin demokratian välttämättöminä tukipilareina. Muutos 2011 katsoo, että valtio on kansalaistensa edunvalvontakoneisto. Valtion on toimittava aina siten, että sen toiminta on kansalaistensa edun mukaista ja siitä seuraa mahdollisimman vähän puuttumista kansalaisten henkilökohtaisiin vapauksiin. Valtion on myös pitäydyttävä tarkasti sille kuuluvissa tehtävissä.

Muutos 2011 on puolueeksi pyrkivä yhdistys, jonka kolme pääteesiä ovat suora demokratia, Suomen kansalaisten etu ja sananvapaus. Yhdistys on kerännyt puolueeksi rekisteröitymistä varten tarvittavat 5000 kannattajakorttia ja toimittanut ne oikeusministeriöön.

(Lisäys: Yleisradio on nettisivuillaan kommentoinut Muutos 2011:ta tavalla, joka mielestämme ansaitsi pienen vastineen.)

Muutos 2011 ehdottaa kaikelle Suomen vastaanottamalle humanitaariselle maahanmuutolle korkeaa naiskiintiötä.

Suomella pienenä ja jatkuvasti velkaantuvana valtiona on rajalliset resurssit, ja maailman pakolaisongelma on näihin resursseihin verrattuna käytännössä rajaton. Tilanteesta johtuen Suomen tulee kohdentaa rajallisia resurssejaan mahdollisimman järkevällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos humanitaarista maahanmuuttoa perustellaan ihmisten auttamisella, on rajalliset resurssit kohdistettava eniten kärsivien auttamiseksi.

Käytännössä kaikkialla maailmassa, missä on kurjuutta, eniten siitä kärsivät naiset. Monesti tämä kärsimys on vieläpä miesten patriarkaalisten järjestelmien aiheuttamaa. Monissa niistä maista, joista Suomeen kohdistuu eniten humanitaarista maahanmuuttoa, on naisten asema huomattavasti huonompi kuin miesten. Esimerkiksi islamilaista sharia-lakia toteuttavissa valtioissa epäinhimilliset rangaistukset uhkaavat naisia huomattavasti laajemmin kuin miehiä, ja naisten asema muun muassa oikeuden edessä on huomattavasti heikompi kuin miesten.

Tämän vuoksi kaikkeen humanitaariseen maahanmuuttoon ja ennen kaikkea pakolaisuuteen on asetettava sukupuolikiintiöt. Koska naisten tilanne on valtavasti huonompi kuin miesten, voi tämä kiintiö olla korkea. Muutos 2011 katsoo, että sopiva koko tälle kiintiölle olisi 70-90% kaikesta Suomeen kohdistuvasta humanitaarisesta maahanmuutosta.

Sukupuoli- ja muita kiintiöitä perustellaan usein heikommassa asemassa olevan ryhmän tosiasiallisen aseman parantamisella. Mikäli tämä periaate pätee, silloin olisi johdonmukaista ottaa kiintiöt käyttöön myös humanitaarisessa maahanmuutossa. Toisin kuin esimerkiksi työpaikkojen tai koulujen sukupuoli- tai kielikiintiöt, ei humanitaarisen maahanmuuton naiskiintiö ole vastaavaa syrjintää. Toisin kuin työ tai koulutus, ei pakolaisuus ole positiivinen ja tavoittelemisen arvoinen asia, vaan olosuhteiden pakosta johtuva negatiivinen välttämättömyys. Siihen ei aktiivisesti pyritä, vaan siitä pyritään aktiivisesti pois. Suomen ei ole edes teoriassa mahdollista auttaa kuin murto-osaa ihmisistä, joten Suomen valtion on väistämättä pakko noudattaa jonkinlaista valikointia sen suhteen, ketä se auttaa. Humanitaarisen maahanmuuton naiskiintiössä on kyse rajallisten resurssien mahdollisimman tehokkaasta käytöstä.

Sen lisäksi, että avun kohdistaminen eniten sitä tarvitseville on moraalisesti hyvä valinta, on sukupuolikiintiöstä myös hyötyä Suomelle. Miehet tekevät suhteessa naisia enemmän väkivalta- ja seksuaalirikoksia, ja naisten on keskimäärin helpompaa sopeutua vieraaseen kulttuuriin kuin miesten. Sen lisäksi, että naiskiintiö lisää humanitaarisen maahanmuuton tarkoituksenmukaisuutta, se myös tehostaa integraatiota.

Lisätietoja:
Jiri Keronen
Varapuheenjohtaja, Muutos 2011
0407333467
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen