Muutos 2011 on uudenlainen puolue Suomen puoluekentässä. Sen synty on Suomen poliittisessa historiassa ennen näkemätön: puolueen säännöt ja puolueohjelma on laadittu internetissä siten, että kaikki halukkaat ovat saaneet vapaasti osallistua niiden kehittämiseen ja viimeistelyyn. Tähän työhön on osallistunut satoja ihmisiä. Merkillepantavaa on se, että valtaosa näistä ihmisistä ei ole koskaan tavannut toisiaan henkilökohtaisesti.
Muutos 2011:n kantava periaate on Suomen kansalaisten edun ajaminen. Käytännössä Suomen kansalaisten etu toteutuu siten, että päättäjät tekevät kansalaisten tahdon mukaisia päätöksiä. Muutos 2011 pyrkii tähän tavoitteeseen tarjoamalla suoraa demokratiaa edustuksellisen demokratian tueksi ja ulottamalla sananvapauden myös toisinajattelijoihin. Nykyisistä ongelmista Muutos 2011 nostaa esille erityisesti maahanmuuttopolitiikan, epäterveen konsensuspolitiikan ja epäoikeudenmukaiset tuomiot vakavista henkilörikoksista. Näissä asioissa päättäjien toiminta on vakavimmin ristiriidassa kansalaismielipiteen kanssa.
Puolueemme keskeiset tavoitteet perustuvat pääasiassa Suomen perustuslain nykyistä tiukempaan noudattamiseen. Tavoitteemme ovat
Yksinkertaisimmillaan suoralla demokratialla tarkoitetaan sitä, että kaikista merkittävistä koko kansaan vaikuttavista asioista on järjestettävä sitova kansanäänestys. Sen lisäksi kansalaisille annetaan mahdollisuus itse päättää, mistä muista asioista he tahtovat äänestää.
Suora demokratia on käytössä Sveitsissä. Siellä 50 000 äänioikeutettua voi laatia lakialoitteen, jonka jälkeen lainvalmistelukoneiston on laadittava kansalaisten vaatima laki. Kansalaiset joko hyväksyvät tai hylkäävät lain tätä varten erikseen järjestettävässä sitovassa kansanäänestyksessä.
Kansalaiset voivat kerätä taakseen tarvittavan määrän äänioikeutettuja henkilöitä silloin, kun tahtovat äänestää itse jostain parlamentissa käsiteltävästä laista. Suorassa demokratiassa ei ole tarkoitus äänestää kaikista asioista, vaan ainoastaan niistä, jotka kansa kokee riittävän tärkeiksi itselleen.
Nykyisessä edustuksellisessa demokratiassa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat käytännössä olemattomat. Kaikki valta on pienellä ryhmällä poliittisia ja taloudellisia vaikuttajia sekä johtavia virkamiehiä.
Nykyisessä järjestelmässä kansanäänestys on ainoastaan neuvoa-antava. Se ei sido päättäjiä millään tavalla. Kansa ei myöskään pysty vaikuttamaan siihen, järjestetäänkö jostain asiasta kansanäänestys vai ei. Päättäjät valitsevat, mistä asioista äänestetään. Lisäksi he päättävät, milloin äänestetään.
Tällainen menettely ei anna kansalle aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa, vaan se vain pönkittää nykyisten valtaapitävien valtaa ja asemaa. Mikäli äänestettävä asia on liian ristiriitainen tai on mahdollista, että kansanäänestys tuottaisi valtaapitävien kannalta epämieluisan tuloksen, heillä ei ole mitään velvollisuutta järjestää kansanäänestystä. Jos valtaapitävillä on suhteellisen selvä arvio äänestystuloksesta, he voivat järjestää kansanäänestyksen saadakseen kansan muodollisen tuen omille päätöksilleen.
Mitä enemmän kansalaiset voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, sitä todennäköisemmin he niistä kiinnostuvat ja ottavat asioista selvää.
Suorassa demokratiassa kansalaiset oppivat helpommin erilaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia taitoja. Kampanjoidessaan mielipiteidensä vuoksi ja valmistellessaan aloitteita heillä on sekä mahdollisuus että tarve oppia politiikan kannalta välttämättömiä perustaitoja: varainhankintaa, tietojen etsimistä ja vertailua, oman mielipiteen perustelemista jne.
Edustuksellisessa demokratiassa sekä mahdollisuudet että tarve poliittisten taitojen oppimiseen ovat pienempiä kuin suorassa demokratiassa.
Suora demokratia parantaa myös poliitikkojen tekemien päätösten laatua. Nykyisessä edustuksellisessa demokratiassa poliitikoilla ei ole tarvetta perehtyä monimutkaisiin asioihin, kuten esimerkiksi Lissabonin sopimukseen, sillä he voivat yksinkertaisesti äänestää puolueensa mukana.
Suorassa demokratiassa poliitikoilta odotetaan perehtymistä asioihin ja selviä kyllä- tai ei-vastauksia kansalaisia kiinnostaviin kysymyksiin. Siksi he joutuvat muodostamaan yksiselitteisiä ja perusteltuja vastauksia. Suorassa demokratiassa poliitikot eivät voi piiloutua epämääräisten, puoluetasolla muodostettujen periaatelauselmien taakse tai toistella muutamia puolueen ohjelmasta poimittuja lauseita.
Valtaapitävät kyseenalaistavat helposti kansalaisten kyvyn tehdä päätöksiä monimutkaisista poliittisista asioista. Tämä on hyvin ristiriitaista, sillä ovathan nykyiset vallanpitäjätkin kansalaisten valitsemia ja toimivat kansalaisten myöntämällä valtuutuksella. Kuulostaa jokseenkin omituiselta, että kansalaiset ovat kyllä kyvykkäitä valitsemaan edustajia päättämään poliittisista asioista, mutta eivät itse olisi kykeneviä päättämään asioistaan.
Yhdistys on rekisteröity ja kannattajakorttien kerääminen aloitettu. Kannattajakortteja pitää kerätä vähintään 5000 kpl, jotta voimme rekisteröityä puolueeksi. Kortteja kerätään sekä internetissä että perinteisesti kaduilla ja toreilla. Internet-keräys on sovittu oikeusministeriön kanssa, joten älkää välittäkö mahdollisista väitteistä, joiden mukaan niitä ei voisi näin kerätä. Kyllä voi, siitä on mustaa valkoisella.
Yhdistykseen voi liittyä vaikka heti. Myöhemmin rekisteröitävään puolueeseen liittyvät automaattisesti yhdistyksen kaikki ne jäsenet, jotka eivät puolueeksi rekisteröitymisen aikaan kuulu toiseen puolueeseen. Puolueen jäsenenä ei voi olla henkilö tai yhdistys, joka on toisen puolueen jäsen. Jäseneksi pyrkivän on toimitettava kirjallinen jäsenanomus yhdistyksen hallitukselle, joka hyväksyy tai hylkää anomukset.
Patentti- ja rekisterihallituksessa hyväksyttyjen sääntöjemme mukaan Muutos 2011:lla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia.
Muutos 2011 ry:n tilinumero on 450300-139356, Ikaalisten Säästöpankki. Jos lahjoitat meille rahaa, laita maksaessasi viestiksi "Lahjoitus".
Ensimmäiset kaksi vuotta yhdistyksen puheenjohtaja ja perustettavan puolueen puoluejohtaja on tamperelainen kasvatustieteen maisteri Juha Mäki-Ketelä. Tämän jälkeen puolueen jäsenet valitsevat keskuudestaan uuden puoluesihteerin ja puoluehallituksen. Puolueen säännöissä on estetty se mahdollisuus, että puolueesta muodostuisi pienen sisäpiirin leikkikehä. Muutos 2011 on aidon demokraattisesti toimiva ihmisten yhteenliittymä.
Halla-aho ei ole ollut mukana, mutta myös häntä tullaan pyytämään vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi monen muun suomalaisen lisäksi. Halla-aho itse tekee aikanaan omat ratkaisunsa.
Emme koe tätä peliksi, jossa kilpailtaisiin jonkun kanssa. Tavoitteemme on rakentaa entistäkin parempaa, viihtyisämpää ja turvallisempaa Suomea.
Teemme tätä työtä mielellämme myös muiden puolueiden kanssa, mikäli ne ovat suunnilleen samaa mieltä puolueohjelmamme keskeisistä tavoitteista. Haastamme kaikki puolueet toimimaan suomalaisten edun mukaisesti.
Muutos 2011:n ehdokkaan on hyväksyttävä puolueen puolueohjelma, mutta hänen ei tarvitse nostaa esille puolueohjelman kohtia. Muutoksen ehdokkaan on kannatettava kansanäänestystä maahanmuuttopolitiikasta, mutta hänen ei tarvitse itse aktiivisesti kampanjoida sen puolesta. Ehdokkaan on siis hyväksyttävä se, että puolue pyrkii saavuttamaan suoran demokratian Suomessa, mutta hänellä itsellään voi olla omia teemoja sen mukaan, kuinka hän itse katsoo sen hyväksi. Muutos 2011:n ehdokas voi siten ajaa esimerkiksi city-kanien parempaa kohtelua, uusia radikaaleja uudistuksia rahajärjestelmään tai mitä ikinä hän kokeekin tärkeäksi.
Ei ole. Muutos 2011 on puolue, Hommaforum on itsenäinen keskustelupalsta. Muutos 2011:n puolueohjelmaa, sääntöjä ja visuaalista linjaa rakennettiin avoimesti internetissä satojen ihmisten voimin. Kuka tahansa sai osallistua tähän työhön. Merkittävä osa näistä ihmisistä ei ole koskaan edes tavannut toisiaan. Keskustelu Muutos 2011:n säännöistä ja puolueohjelmasta tapahtui pääosin Homma ry:n ylläpitämällä Hommafoorumilla.
Homma ry on voittoa tavoittelematon ja puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen yhteiskunnan henkistä ja taloudellista menestystä, tukea lähidemokratiaa, kestävää kehitystä, sananvapautta sekä yhteiskunnan jäsenten oikeutta viihtyisään ja turvalliseen asuinympäristöön.
Kaikki nimissämme kirjoitettu ei ole totta. Vain Muutos 2011:n hallituksen edustajat voivat esittää puolueen mielipiteitä. Vain Muutos 2011:n omilla internet-sivuilla julkaistut kannanotot edustavat Muutos 2011:n omia näkemyksiä. Kaikki muu Muutos 2011:n nimissä internetissä julkaistu tai sanottu voi olla valhetta.
Muutos 2011 ajaa kansanäänestystä kaikista koko kansan kannalta merkittävistä asioista. Tämä tarkoittaa sitä, että Muutos 2011:n kanta Natoon on se, että sotilasliitosta on järjestettävä kansanäänestys. Samoin Lissabonin sopimuksesta (eli EU:n perustuslaista) on järjestettävä kansanäänestys jne.
Puolueena Muutos 2011 ei ota kantaa siihen, mikä tällaisen kansanäänestyksen tuloksen tulisi olla, vaan vaatii yksinkertaisesti sitä, että kansanäänestyksiä on järjestettävä. Puolueen yksittäiset jäsenet voivat olla esimerkiksi Natosta tai Lissabonin sopimuksesta mitä mieltä haluavat, mutta puolueen kanta on, että asioista on järjestettävä kansanäänestys.
EU on nykyajan vaatimuksiin nähden liian byrokraattinen ja epädemokraattinen. Muutos 2011 pyrkii lisäämään demokratiaa EU:ssa ja tuomaan suoran demokratian myös Euroopan unionin päätöksenteon välineeksi.
Jokainen puolueen ehdokas tai edustaja voi muodostaa oman kantansa mistä tahansa asiasta, joka ei kuulu puolueen puolueohjelmaan. Edellytyksenä on kuitenkin se, että nämä kannat eivät ole jyrkästi ristiriidassa puolueen pääperiaatteiden kanssa. Pääperiaatteet löytyvät kohdasta 4.
Puolue ei vaadi edustajiltaan tai ehdokkailtaan mitään tiettyä kantaa esimerkiksi Nato-kysymykseen, vaan jokainen edustaja ja ehdokas saa ajaa itselle tärkeäksi kokemiaan asioita. Riittää, että edustaja tai ehdokas on valmis hyväksymään puolueen puolueohjelman.
Käytännössä jokainen puolue toimii näin, vaikka sitä ei yleisesti tuodakaan julki. Kaikkien puolueiden sisältä löytyy radikaaleja mielipide-eroja koskien hyvinkin merkittäviä kysymyksiä. Yksi esimerkki tästä on kokoomuksen suhtautuminen Turkin mahdolliseen EU-jäsenyyteen. Alexander Stubb on Turkin EU-jäsenyyden kannalla, europarlamentaarikko Ville Itälä puolestaan on ehdottomasti sitä vastaan.
Muutos 2011:n vahva, selkeä ja perusteltu puolueohjelma osoittaa selvästi, mitkä ovat puolueelle tärkeitä asioita. Muutoksen toteuttama käytäntö osoittaa selkeästi myös, mitkä ovat puolueen yksittäisten jäsenten mielipiteet. Nämä asiat auttavat äänestäjiä valitsemaan sellaisia edustajia, jotka aidosti ajavat myös äänestäjiensä asioita.
Muutos 2011:n toiminnan ohjenuorana on luottamus siihen, että kansalaisilla itsellään on kyky ja taito hallita omaa elämäänsä ja tehdä sitä koskevia päätöksiä itsenäisesti. Luottamus kansalaisten kykyyn ja ymmärrykseen on se syy, jonka vuoksi Muutos 2011 ei puolueena ota kantaa kaikkiin kansalaisille merkityksellisiin asioihin.
Puolueen puolelta tulevat ohjelmat merkitsevät pohjimmiltaan sitä, että puolue pyrkii kertomaan ihmisille, miten asiat tulee hoitaa ja mikä on oikea tapa hoitaa asiat. Tämä on ristiriidassa suoran demokratian perimmäisen ajatuksen kanssa siitä, että kansalaisilla on puolueita parempi ymmärrys yhteiskunnallisista asioista.
Muutos 2011 näkee, että puolueet ovat byrokraattisesta tilanteesta johtuvia välttämättömyyksiä, mutta niillä ei ole itsenäisesti minkäänlaista kykyä ratkaista ongelmia. Tämän vuoksi Muutos 2011 puolueena pyrkii tuomaan päätäntävaltaa pois puolueilta ja takaisin kansalle. Keinot, joilla tämä tapahtuu, ovat sananvapauden mahdollistama avoin keskustelu ja suoran demokratian menetelmien antama tosiasiallinen kyky vaikuttaa lainsäädäntöön ja hallintoon.
Suomessa on liikaa tuottamattomia hallintotoimia ja turhaa työtä aiheuttavaa byrokratiaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on maahanmuutto- ja eurooppaministerin toimi. Maahanmuuttoasiat kuuluvat sisäministerille ja Eurooppa-asiat ulkoministerille. Erillistä maahanmuutto- ja eurooppaministeriä ei tämän vuoksi tarvita. Katso myös kohta 13.
Konsensuksen purkamiseen ehdotamme seuraavia keinoja:
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Emme kannata sen paremmin pakkoruotsia kuin pakkosuomeakaan. Mielestämme kotimaisen kielen valinnan ja sen opiskelun tulisi perustua yksilön vapaaseen valintaan. Mikäli joku on sitä mieltä, että pakkoruotsi tai -suomi on tarpeeton oppiaine, hän voi koota taakseen riittävän määrän äänioikeutettuja Suomen kansalaisia ja vaatia sen lakkauttamista.
Maahanmuuttajilta edellytämme toisen kotimaisen kielen hallintaa, mikäli he haluavat saada Suomen kansalaisuuden tai päästä suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.
Pakolaisuudelle löytyy tarkka ja sitova juridinen määritelmä. Pakolainen on määritelty YK:n pakolaissopimuksessa eli Geneven pakolaissopimuksessa. Oikea pakolaisstatus liittyy aina ihmisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Tämän vuoksi esimerkiksi irakilainen, joka tulee Suomeen hakemaan turvapaikkaa kotimaassaan vallitsevan köyhyyden ja sotatilan vuoksi, ei ole pakolainen. Sotatila ei kohdistu häneen henkilökohtaisesti. Todellinen pakolainen on pakolainen nimenomaan henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Esimerkki pakolaisesta olisi venäläinen toimittaja, jota vainotaan hänen henkilökohtaisten poliittisten mielipiteidensä vuoksi.
Merkittävä osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan niin kutsutun humanitaarisen suojelun perusteella. Humanitaarinen suojelu merkitsee turvapaikan myöntämistä sillä perusteella, että tulomaassa vallitsee esimerkiksi epävakaa poliittinen tai kyseenalainen humanitaarinen tila. Molemmat määritelmät ovat ylikorostuneen tulkinnanvaraisia. Siksi humanitaarista suojelua on helppo käyttää väärin.
Yleinen harhaluulo on se, että humanitaarinen suojelu perustuisi EU-direktiiviin, jonka pohjalta nykyinen ulkomaalaislaki säädettiin. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan humanitaarinen suojelu on puhtaasti suomalaisten virkamiesten keksintö, eikä sille ole minkäänlaista perusteita esimerkiksi kansainvälisissä sopimuksissa tai eurooppaoikeudessa.
Puolueen ohjelmaan kuuluu periaate "Suomen kansalaisten etu ennen muita". Humanitaarisesta maahanmuutosta ja kehitysavusta säästyneet varat käyttäisimme esimerkiksi suomalaisten lasten ja nuorten koulutukseen, suomalaisen työttömyyden hoitoon, uusien työpaikkojen luomiseen Suomessa sekä vanhustenhoidon ja terveyspalvelujen nostamiseen Suomen perustuslain vaatimalle tasolle.
Kyllä. Muutos 2011 esittää omaa versiotaan Suomen maahanmuuttolainsäädännön ja -politiikan pohjaksi, mutta lopullisen päätöksen on tultava äänestäjiltä.
Nykyisen maahanmuuttopolitiikan suurin ongelma on se, että siitä aiheutuvia kuluja ei ole kerrottu yksiselitteisesti ja selvästi kansalaisille eivätkä päättäjät ole kysyneet kansalta, mitä mieltä kansa on maahanmuutosta.
Edustajia äänestettäessä esille eivät nouse yksittäiset, selkeät asiat, vaan kyse on henkilöiden ominaisuuksista. Kansanedustajavaaleja ei siis voida pitää mahdollisuutena kansalaisille ilmaista mielipidettään tietyistä asioista. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi siinä, että median tekemien kyselyjen mukaan noin 60–80 % kansalaisista vastustaa nykyistä valtiolähtöistä maahanmuutto- ja monikulttuuristamispolitiikkaa. Tästä huolimatta ainoastaan kuusi kansanedustajaa kahdestasadasta äänesti nykyistä ongelmallista maahanmuuttolakia vastaan kevättalvella 2009.
Maahanmuuttoon liittyvät asiat jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Kyse on koko kansaan ja sen tulevaisuuteen vahvasti vaikuttavasta asiasta, johon liittyy sosiaalisia, turvallisuuspoliittisia, ihmisoikeudellisia ja taloudellisia kysymyksiä. Tämän vuoksi Muutos 2011 katsoo, että valtio on kykenemätön ratkaisemaan maahanmuuttokysymystä, ja asia on siksi siirrettävä suoran kansanäänestyksen päätettäväksi. Tällöin jokainen voi sanoa mielipiteensä asiasta ja jokainen näkökulma tulee huomioitua.
Jotta kansalla on tarvittava tieto tehdä omat johtopäätöksensä asiasta, on ennen kansanäänestystä kaikki maahanmuuttoon liittyvät menot ilmoitettava kansalaisille selkeästi. Samoin on meneteltävä tulijoiden todellisen määrän sekä sen suhteen, miten hyvin valtion nykyiset integraatiotoimet ovat todellisuudessa toimineet.
Olemme sinivihreitä. Suhtaudumme erittäin myönteisesti ympäristöä säästäviin ja suojeleviin ekologisiin ratkaisuihin sekä kestävän kehityksen periaatteisiin. Ihmisen pitää ymmärtää vastuunsa luonnosta, eläimistä ja toisista ihmisistä, niin nykyisistä kuin tulevistakin sukupolvista. Tämän vastuullisuuden pitää näkyä sekä tuotannossa että kuluttamisessa.
Jaamme kestävän kehityksen kolmeen ryhmään. Ekologisella kestävyydellä tarkoitamme väljästi ajateltuna biologisen monimuotoisuuden ja ihmisen toiminnan sopeuttamista luonnon kestokykyyn kansalaisten perushyvinvoinnista kuitenkaan tarpeettomasti tinkimättä. Taloudellisella kestävyydellä tarkoitamme kestävää taloutta ja tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille, kansalaisten hyvinvoinnin säilyttämiselle ja lisäämiselle sekä sosiaaliselle kestävyydelle. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys puolestaan pyrkivät takaamaan hyvinvoinnin edellytysten siirtymisen sukupolvelta toiselle.
On paljon asioita, joihin meillä ei ole valmiita eikä oikeita ratkaisuja. Talouspolitiikka on yksi tällainen asia. Aikanaan vaaliehdokkaiksi asettuvilla ehdokkaillamme on varmasti paljon sanottavaa ja annettavaa myös talouspoliittisiin kysymyksiin ja ongelmiin.
Talouspoliittisen ohjelman puuttumisessa ei ole kyse tietämättömyydestä tai kiinnostuksen puutteesta vaan siitä, että myös talouspoliittiset kysymykset ovat hyvin pitkälti ratkaistavissa kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten avulla. Luonnollisesti ennen kansanäänestystä alan parhaat ammattilaiset yhdessä kansanedustuslaitoksen ja asianomaisten viranomaisten kanssa valmistelevat äänestyksen kohteena olevan esityksen.
Sananvapaus ja muut perusoikeudet koskevat myös internetiä ja sähköistä tietojenkäsittelyä. Muutos 2011 vaatii, että perustuslakia noudatetaan myös internetiin liittyvissä asioissa.
Suomen perustuslakiin kuuluu ehdoton ennakkosensuurin kielto, minkä vuoksi ennakkosensuuri tulee lopettaa välittömästi ja kokonaan. Ennakkosensuuri ei poista ongelmia internetistä, vaan se ainoastaan piilottaa niitä. Tämän lisäksi ennakkosensuuria on mahdollista käyttää vaarallisella tavalla väärin. Pohjimmiltaan ennakkosensuurijärjestelmissä on kysymys siitä, että ongelmia ei tahdota kohdata, koska ei tiedetä, miten niitä voitaisiin ratkaista. Ongelmiin ei kuitenkaan koskaan keksitä ratkaisua, mikäli niitä ei uskalleta kohdata.
Lex Nokia on kumottava. Lex Nokiaa perusteltiin sillä, että se estäisi yritysvakoilua. On kuitenkin kyseenalaista, voiko laki todellisuudessa saada aikaan mitään tarkoituksensa mukaista. Siitä ei kuitenkaan ole epäselvyyksiä, että laki on jännitteisessä suhteessa ihmisen yksityisyydensuojan kanssa. Tämän lisäksi laki antaa muun muassa taloyhtiöille ja yliopistoille poliisia laajemmat valtuudet urkkia yksityisten ihmisten tiedonvälitystä. Valtuus yksityisyydensuojan kaventamiseen kuuluu kuitenkin vain viranomaisille tuomioistuimen päätöksestä, kun kyse on vakavista rikoksista.
Muutos 2011 näkee, että sähköisen äänestyksen kokeilut epäonnistuivat, minkä vuoksi nykyisenkaltainen sähköinen äänestys on lopetettava, kunnes kehitetään keinoja, joilla sähköisen äänestyksen ongelmat voidaan hoitaa. Sähköistä etä-äänestystä voitaisiin kuitenkin käyttää eduskunnassa, koska kansanedustajat eivät tarvitse esimerkiksi vaalisalaisuuden suojaa ja kansanedustajien henkilöllisyys on tämän vuoksi helpompi varmistaa etä-äänestyksessä.
Monesti eduskunnan käsitellessä vaikeita asioita monet kansanedustajat jäävät pois äänestyksestä. Jos kansanedustajille luotaisiin kyky äänestää eduskunnassa käsiteltävistä asioista esimerkiksi kännykällä tai internetin avulla etänä, eivät kansanedustajat voisi vältellä vastuutaan vaikeista kysymyksistä. Kansanedustajat voisivat siis äänestää esimerkiksi ollessaan Ruotsissa vierailulla Suomessa käsiteltävistä asioista, eivätkä erilaiset menot olisi enää tekosyy olla ottamatta kantaa vaikeisiin asioihin.